Usein kysyttyä sähköherkkyydestä

Rajaa hakutuloksia

Sisältötyyppi

Mikä on turvallinen etäisyys maakaapelista?

Yksiselitteistä vastausta turvallisesta etäisyydestä ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse maakaapeli että ympäristö, varsinkin maakaapelia ympäröivä aines. Testatessa hyvällä mittarilla erään maakaapelin aiheuttama säteily ei enää erottunut yleisestä taustasäteilystä 50 metrin etäisyydellä.

Mikä on turvallinen etäisyys mikroaaltouunista?

Mikroaaltouuni säteilee sekä matalataajuista että radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä, kun se on päällä ja sillä lämmitetään ruokaa. Koska mikro säteilee molempia säteilytyyppejä melko voimakkaasti, sen käyttö voi olla sopimatonta sähköherkälle. Toisaalta mikroa käytetään tyypillisesti vain vähän aikaa kerrallaan, mikä pitää kokonaisaltistuksen kohtuullisen pienenä.

Matalataajuinen magneettikenttä on erityisen voimakas mikron vieressä, mutta se vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Noin 2 metrin päässä mikron tuottamaa magneettikenttää ei pitäisi pystyä enää juuri erottamaan taustasäteilystä. Matalataajuinen sähkökenttä vaimenee saman tapaisesti.

Mikroaaltouuni lämmittää ruokaa voimakkaalla radiotaajuisella 2450 MHz:n sähkömagneettisella säteilyllä. Osa säteilystä myös vuotaa mikrosta ulos. Standardeissa (ICNIRP, CENELEC) mikroille on sallittu enintään 50 W/m2 säteilytehotiheys 5 cm:n päässä mikrosta. Tällaisessa huonoimmassa tapauksessa Sähköherkkyyssäätiön määrittelemän tavanomaisen säteilyn ylärajan 1 mW/m2 alle päästäkseen käyttäjän tulisi olla noin 11 metrin päässä mikrosta, jos tila on avoin. Seinät ja muut rakenteet vaimentavat säteilyä yleensä nopeammin. Nyrkkisääntönä voisikin pitää, että samassa huoneessa, jossa mikro on, altistuu tavanomaista voimakkaammalle radiotaajuiselle säteilylle, kun mikroa käytetään.

Mikroaaltouunin säteily riippuu mikron mallista, lämmitystehosta, lämmitettävän ruuan määrästä sekä mikron iästä ja kunnosta, eritoten etuluukun tiiviydestä. Tarkkaa turvaetäisyyttä on siten vaikea antaa. Ihan mikron vieressä, alle 2 metrin päässä, ei kannata oleskella, kun se on päällä. Mielellään ei edes samassa huoneessa, mutta toisaalta päällä olevaa mikroa ei saa jättää valvomattakaan.

Mikä on turvallinen etäisyys talon sähköpääkeskuksesta tai talomuuntamosta?

Tyypillisesti sähköpääkeskus tai talomuuntamo on sijoitettu kerrostalon ensimmäiseen tai kellarikerrokseen. Käytännössä on havaittu, että sähköherkän ei kannata muuttaa asuntoon, jos suoraan alapuolella on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Sähköherkälle ei myöskään sovellu sellainen asunto, jonka jonkin seinän takana on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Asunnon välittömässä läheisyydessä sijaitseva sähköpääkeskus tai muuntamo tyypillisesti tuottaa matalataajuisia sähkö- ja magneettikenttiä, joiden vaimentaminen on hyvin vaikeaa.

Mikä on turvallinen etäisyys voimalinjasta?

Yksiselitteistä vastausta turvallisuudesta ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse voimalinja että ympäristö. Kohtuullisella varmuudella voitaneen sanoa, että 400 metrin päässä voimalinjan aiheuttamaa säteilyä ei erota yleisestä taustasäteilystä.

Millainen asunto soveltuu sähköherkälle?

Sähköherkille sopivia ovat sellaiset asuinympäristöt, joissa kokonaiskuormitus sähkömagneettisille kentille pysyy mahdollisimman alhaisena.
Omakotitaloasuminen on hyvä vaihtoehto, jos talon sähköjärjestelmä ei muodosta voimakkaita matalataajuisia sähkö- tai magneettikenttiä. Myös rivitaloasuminen soveltuu sähköherkille usein.
Kerrostaloissa sähköherkän ei yleensä kannata muuttaa alimpaan asuinkerrokseen, koska siellä tyypillisesti on muuta taloa voimakkaampia magneettikenttiä. Toisaalta ylimpien kerrosten asunnot ovat usein samalla tasolla kuin matkaviestintukiasemien lähettimet. Kerrostaloissa sähköherkille parhaimmat asunnot sijaitsevat usein 3. tai 4. kerroksessa ja sisäpihan suojassa.

Millainen kannettava tietokone sopii sähköherkälle?

Tärkeintä on valita sellainen kannettava tietokone, jossa on maadoitetulla pistokkeella varustettu virtajohto. Liitä kannettavasi virtajohdon maadoitettu pistoke aina vain maadoitettuun pistorasiaan. Kannettavan maadoittuminen on tärkeää, koska se vähentää matalataajuista sähkökenttää, joka usein provosoi oireita.

Millainen on maadoitettu pistoke?

Katso esitys Maadoitettu pistoke.

Millainen on tukiasema?

Katso esitys Millainen on tukiasema.

Minkälainen liesi soveltuu sähköherkälle?

Monet sähköherkät eivät pysty käyttämään induktioliettä, koska se tuottaa voimakkaan muuttuvan magneettikentän. Vastaava pulma voi olla myös keraamisen lieden käytössä. Paras valinta on kaasuliesi tai perinteinen sähköliesi, jossa on valurautalevyt.

Mitä voi tehdä, jotta tukiasema-asennus poistettaisiin?

Kotiini on suunnattu matkaviestintukiasema, joka tuottaa sinne muuta ympäristöä merkittävästi voimakkaamman radiotaajuisen kentän. Mitä on tehtävissä?

Tapauksissa, joissa matkaviestintukiasema aiheuttaa asunnon asukkaalle haittaa, keskustelua herättää usein vanha 1920-luvulta peräisin oleva ja yhä voimassa oleva laki eräistä naapuruussuhteista (1920/26). Kyseisen lain 17 § säätää, että kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille tai lähistöllä asuvalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta.

Käytännössä tukiaseman aiheuttamaa radiotaajuista kenttää ei arvioida kohtuuttomaksi rasitukseksi, koska Suomessa käytössä olevat radiotaajuisen säteilyn viitearvot ovat erittäin sallivia. Asetus väestön altistumisesta sähkömagneettisille kentille (2002/294) säätää, että väestön altistuminen 28–61 V/m kentänvoimakkuuksille (noin 2 000 000–10 000 000 μW/m2) on taajuudesta riippuen luvallista. Niin ollen naapuruussuhdelain kieltoa kohtuuttomasta rasituksestaei jouduta käytännön tilanteissa arvioimaan, koska lähes kaikki mahdolliset asennusratkaisut ovat sallittuja väestön altistumista koskevan asetuksen nojalla.

 

Tukiasema omassa taloyhtiössä

Käytännössä parhaiten ovat ratkenneet kiistat, joissa jollekulle asunto-osakeyhtiön osakkaalle on koitunut haittaa matkaviestintukiaseman antenneista, jotka on asennettu haitasta kärsivän osakkaan omaan taloyhtiöön. Taloyhtiöantennien asennukseen ei tarvita rakennus- tai toimenpidelupaa, vaan sopimuksen operaattorien kanssa tekee taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä.

Jos asunto-osakeyhtiön osakkaalle aiheutuu haittaa antenneista, hän voi käyttää asunto-osakeyhtiölain (2009/1599) 6 luvun 6 §:n mukaista oikeuttaan viedä asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Pyyntö on syytä tehdä kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle hyvissä ajoin, jotta se voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

On tavallista, että taloyhtiön hallitus pyytää yhtiökokoukseen esimerkiksi operaattorin edustajan kertomaan, ettei antenneista aiheudu teollisuuden rahoittamien tutkimusten perusteella mitään haittaa asukkaiden terveydelle. Jotta kiistakysymystä voitaisiin käsitellä yhtiökokouksessa mahdollisimman puolueettomasti, olisi hyvä, jos kokouksessa voitaisiin kuulla myös sellaisia alan asiantuntijoita, joille ei asian ratkaisemisesta koidu heidän puolueettomuutensa vaarantavaa hyötyä tai haittaa.

 

Tukiasema naapuritalossa

Pulmallisia ovat tapaukset, joissa tukiasema on asennettu naapuritaloyhtiön katolle tai julkisivun rakenteisiin siten, että pääkeila suuntautuu suoraan lähellä olevan naapuriasunto-osakeyhtiön asuntoihin. Tällaisessa tapauksessa asian selvittely kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä naapuritaloyhtiön isännöitsijään tai hallituksen puheenjohtajaan ja kertoa heille aiheutuneesta haitasta.

 

Masto- tai lähetinpylväs kunnan maalla

Maston rakentamiseen tarvitaan yleensä maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) mukaan rakennus- tai toimenpidelupa. Erillislaitteina, jotka vaativat toimenpideluvan, on mainittu 126 a §:ssä muun muassa masto, suurehko antenni tai valaisinpylväs tai vastaava rakentaminen. Rakennus- ja toimenpideluvat myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on muun muassa viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla ja sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikeuskäytännöstä löytyy muutamia tapauksia, joissa matkapuhelinoperaattori on hakenut poikkeuslupaa tukiasemapylvään ja laitekaapin sijoittamiseen puistoalueelle. Poikkeuslupahakemukset on ratkaistu soveltamalla pelkästään maankäyttö- ja rakennuslakia.

Tapauksessa KHO 24.5.2012 1036/1/11 hallinto-oikeus katsoi, ettei tukiasemapylvään rakentaminen estä puiston käyttämistä sille kaavassa osoitettuun tarkoitukseen eikä se aiheuta haittaa kaavoitukselle. Poikkeamisen ei myöskään ole osoitettu aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua.

Vastaavalla tavalla ratkaistiin tukiasemakiista KHO 24.5.2012 1037/1/11, jossa operaattori haki poikkeamislupaa saada sijoittaa 26 metriä korkea matkaviestintukiasemapylväs asemakaava-alueella olevaan puistoon. Hallinto-oikeus totesi, ettei pylvään rakentaminen ole kaavoituksen vastaista eikä se aiheuta ympäristö- tai muita vaikutuksia. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden ratkaisun sellaisenaan.

Kansalaisen mahdollisuus saada tukiasema-asennus poistetuksi lain nojalla on siis käytännössä hyvin rajallinen ainakin toistaiseksi.

Tämän verkkosivuston sisältämä tieto on tarkoitettu vain neuvonnan antamiseen ja tiedon jakamiseen, eikä Sähköherkkyyssäätiö vastaa minkään laatuisista vahingoista tai menetyksistä, jotka voivat johtua tällä verkkosivustolla olevan tiedon soveltamisesta.