Usein kysyttyä sähköherkkyydestä

Rajaa hakutuloksia

Sisältötyyppi

Mikä on turvallinen etäisyys maakaapelista?

Yksiselitteistä vastausta turvallisesta etäisyydestä ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse maakaapeli että ympäristö, varsinkin maakaapelia ympäröivä aines. Testatessa hyvällä mittarilla erään maakaapelin aiheuttama säteily ei enää erottunut yleisestä taustasäteilystä 50 metrin etäisyydellä.

Mikä on turvallinen etäisyys mikroaaltouunista?

Mikroaaltouuni säteilee sekä matalataajuista että radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä, kun se on päällä ja sillä lämmitetään ruokaa. Koska mikro säteilee molempia säteilytyyppejä melko voimakkaasti, sen käyttö voi olla sopimatonta sähköherkälle. Toisaalta mikroa käytetään tyypillisesti vain vähän aikaa kerrallaan, mikä pitää kokonaisaltistuksen kohtuullisen pienenä.

Matalataajuinen magneettikenttä on erityisen voimakas mikron vieressä, mutta se vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Noin 2 metrin päässä mikron tuottamaa magneettikenttää ei pitäisi pystyä enää juuri erottamaan taustasäteilystä. Matalataajuinen sähkökenttä vaimenee saman tapaisesti.

Mikroaaltouuni lämmittää ruokaa voimakkaalla radiotaajuisella 2450 MHz:n sähkömagneettisella säteilyllä. Osa säteilystä myös vuotaa mikrosta ulos. Standardeissa (ICNIRP, CENELEC) mikroille on sallittu enintään 50 W/m2 säteilytehotiheys 5 cm:n päässä mikrosta. Tällaisessa huonoimmassa tapauksessa Sähköherkkyyssäätiön määrittelemän tavanomaisen säteilyn ylärajan 1 mW/m2 alle päästäkseen käyttäjän tulisi olla noin 11 metrin päässä mikrosta, jos tila on avoin. Seinät ja muut rakenteet vaimentavat säteilyä yleensä nopeammin. Nyrkkisääntönä voisikin pitää, että samassa huoneessa, jossa mikro on, altistuu tavanomaista voimakkaammalle radiotaajuiselle säteilylle, kun mikroa käytetään.

Mikroaaltouunin säteily riippuu mikron mallista, lämmitystehosta, lämmitettävän ruuan määrästä sekä mikron iästä ja kunnosta, eritoten etuluukun tiiviydestä. Tarkkaa turvaetäisyyttä on siten vaikea antaa. Ihan mikron vieressä, alle 2 metrin päässä, ei kannata oleskella, kun se on päällä. Mielellään ei edes samassa huoneessa, mutta toisaalta päällä olevaa mikroa ei saa jättää valvomattakaan.

Mikä on turvallinen etäisyys talon sähköpääkeskuksesta tai talomuuntamosta?

Tyypillisesti sähköpääkeskus tai talomuuntamo on sijoitettu kerrostalon ensimmäiseen tai kellarikerrokseen. Käytännössä on havaittu, että sähköherkän ei kannata muuttaa asuntoon, jos suoraan alapuolella on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Sähköherkälle ei myöskään sovellu sellainen asunto, jonka jonkin seinän takana on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Asunnon välittömässä läheisyydessä sijaitseva sähköpääkeskus tai muuntamo tyypillisesti tuottaa matalataajuisia sähkö- ja magneettikenttiä, joiden vaimentaminen on hyvin vaikeaa.

Mikä on turvallinen etäisyys voimalinjasta?

Yksiselitteistä vastausta turvallisuudesta ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse voimalinja että ympäristö. Kohtuullisella varmuudella voitaneen sanoa, että 400 metrin päässä voimalinjan aiheuttamaa säteilyä ei erota yleisestä taustasäteilystä.

Millainen asunto soveltuu sähköherkälle?

Sähköherkille sopivia ovat sellaiset asuinympäristöt, joissa kokonaiskuormitus sähkömagneettisille kentille pysyy mahdollisimman alhaisena.
Omakotitaloasuminen on hyvä vaihtoehto, jos talon sähköjärjestelmä ei muodosta voimakkaita matalataajuisia sähkö- tai magneettikenttiä. Myös rivitaloasuminen soveltuu sähköherkille usein.
Kerrostaloissa sähköherkän ei yleensä kannata muuttaa alimpaan asuinkerrokseen, koska siellä tyypillisesti on muuta taloa voimakkaampia magneettikenttiä. Toisaalta ylimpien kerrosten asunnot ovat usein samalla tasolla kuin matkaviestintukiasemien lähettimet. Kerrostaloissa sähköherkille parhaimmat asunnot sijaitsevat usein 3. tai 4. kerroksessa ja sisäpihan suojassa.

Millainen kannettava tietokone sopii sähköherkälle?

Tärkeintä on valita sellainen kannettava tietokone, jossa on maadoitetulla pistokkeella varustettu virtajohto. Liitä kannettavasi virtajohdon maadoitettu pistoke aina vain maadoitettuun pistorasiaan. Kannettavan maadoittuminen on tärkeää, koska se vähentää matalataajuista sähkökenttää, joka usein provosoi oireita.

Millainen on maadoitettu pistoke?

Katso esitys Maadoitettu pistoke.

Millainen on tukiasema?

Katso esitys Millainen on tukiasema.

Minkälainen liesi soveltuu sähköherkälle?

Monet sähköherkät eivät pysty käyttämään induktioliettä, koska se tuottaa voimakkaan muuttuvan magneettikentän. Vastaava pulma voi olla myös keraamisen lieden käytössä. Paras valinta on kaasuliesi tai perinteinen sähköliesi, jossa on valurautalevyt.

Miten säteily lisääntyy uusien 5G toimilupien myötä?

Nyt Suomessa myönnetyt toimiluvat koskevat vain 3,5 GHz:n taajuudella toimivaa 5G-verkkoa. Toimiluvat tulevat voimaan 1.1.2019. 3,5 GHz:n taajuus on lähellä 4G:tä tai LTE:tä ja säteilee saman tapaisesti. Elisan kertoman tiedon mukaan tukiasemat lisättäisiin alkuvaiheessa samoihin paikkoihin, jossa 4G ja muut tukiasemat nyt ovat. Kokonaisvaikutus olisi siis yksi uusi tukiasema lisää mastoon suunnilleen samalla teholla kuin aiemmatkin. Helsingissä säteilyn kokonaisteho kasvaisi noin yhdellä kolmasosalla, kun 2G:n, 3G:n ja 4G:n rinnalle tulisi neljäs tasavahva säteilylähde eli 5G.

Uuden 5G-verkon pääasiallinen tarkoitus ainakin alkuvaiheessa on lisätä kapasiteettia ja datanopeutta. 5G tukiasemat tullaankin sijoittamaan paikkoihin, joissa on paljon mobiilikäyttäjiä ja 4G-verkko on jo täynnä. 3,5 GHz:n 5G-verkkoa tuskin tullaan pitkään aikaan rakentamaan harvaan asutuille seuduille. Oletettavaa on, että 5G-verkko laajennetaan sinne vapauttamalla taajuuksia vanhoilta järjestelmiltä ja ottamalla niitä taajuuksia 5G:n käyttöön. Näin on käynyt aiemminkin 3G:n ja 4G:n kanssa. Tässä tapauksessa säteily harvaan asutuilla seuduilla ei olennaisesti lisääntyisi 5G:n takia pitkään aikaan.

Seuraava taajuus, 26 GHz, saa toimiluvat ehkä talvella 2019-2020. Vasta tämä taajuus on sellainen, joka vaatisi tukiasemia tiheämmin esimerkiksi lampputolppiin. Nekin asennetaan lähinnä ruuhkaisille alueilla tuomaan lisää kapasiteettia. Harvaan asutuille alueille niitä asennetaan paljon myöhemmin, jos koskaan. Hyvänä puolena tässä taajuudessa voisi pitää sitä, että se läpäisee huonosti seiniä ja ikkunoita. Sisällä pitäisi olla turvassa 26 GHz:n säteilyltä, ellei sinne laiteta omaa tukiasemaa.

IoT (esineiden internet) ja esimerkiksi itseohjautuvat autot tulevat vasta myöhemmin. Niihin liittyvä kansainvälisen 5G-standardin osa on suunniteltu valmistuvan vuoden 2019 lopussa. Vasta sen jälkeen valmistajat voivat tosissaan alkaa kehittää laitteita. Tässä on kuitenkin huomattava, että IoT ei sinällään tarvitse 5G:tä, vaan se voidaan toteuttaa myös jo olemassa olevilla verkoilla. Tästä on jo esimerkkejä vaikkapa kodinkoneissa. 5G tuo lisää kapasiteettia ja nopeutta, jolloin verkkoon mahtuu paljon enemmän internettiin liitettyjä laitteita.

 

Tämän verkkosivuston sisältämä tieto on tarkoitettu vain neuvonnan antamiseen ja tiedon jakamiseen, eikä Sähköherkkyyssäätiö vastaa minkään laatuisista vahingoista tai menetyksistä, jotka voivat johtua tällä verkkosivustolla olevan tiedon soveltamisesta.