Lisätietoa sosiaaliturvasta ja vammaisoikeuksista
Sosiaaliturva ja vammaispalvelulaki
YK:n vammaisyleissopimuksen (SopS 27/2016) 28 artiklan mukaan ”sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden sosiaaliturvaan ja tämän oikeuden nauttimiseen ilman syrjintää vammaisuuden perusteella.” Suomen sosiaali- ja terveysministeriö vakuuttaa, että nyt uuden vammaispalvelulain (675/2023) tultua voimaan ”oikeus saada vammaispalveluita ei perustu diagnoosiin, vaan vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta tai pysyvästä toimintakyvyn rajoitteesta johtuvaan yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen. Sairaus tai vamman laatu ei näin ollen määrittele palveluiden saamista.”
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on Sähköherkkyyssäätiölle 11.9.2025 antamassaan vastauksessa todennut, että ”sähköherkän henkilön kohdalla YK:n vammaisyleissopimuksen vammaisuuden määritelmä voi täyttyä. Jos yksittäisen henkilön kohdalla määritelmä täyttyy, vammaispalvelulain mukaiset palvelut tulee myöntää, mutta tämä arvioidaan aina erikseen jokaisen yksittäisen henkilön kohdalla.”
Sähköherkkyys voi muodostua vammaksi, joka alentaa toimintakykyä, jonka vuoksi henkilöllä pitäisi olla oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen selvittämiseen. Sähköherkkyyssäätiön tiedossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole ainuttakaan tapausta, jossa sähköherkkä olisi päässyt palvelutarpeen arviointiin tai saanut vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Eräällä sähköherkällä oli jopa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin lausunto, jossa todettiin, että sähköherkkyys aiheuttaa toimintakyvyn alentumisen, jonka vuoksi lääkäri katsoo potilaansa tarvitsevan sähköherkälle soveltuvia apuvälineitä. Hyvinvointialueen vammaispalvelut eivät kuitenkaan pitäneet edes lääkärinlausuntoa riittävänä näyttönä siitä, että sähköherkkä olisi oikeutettu vammaispalveluihin.
Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeensa arvioitua. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:ssä säädetään, että vammaisen henkilön palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä. Sosiaalihuoltolain 39 §:ssä myös määrätään, että asiakkaalle on laadittava asiakassuunnitelma, jollei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelma sisältää muun muassa tiedot asiakkaan tarvitsemista palveluista ja tuesta. Suunnitelmaan pitää sisällyttää asiakkaan ehdotus siitä, millä tavalla toteutettuna palvelut vastaisivat parhaiten asiakkaan tarpeita.
Pitkäaikainen toimintakykyä alentava sähköherkkyys voi täyttää vammaisuuden kriteerit. Käytännössä hyvinvointialueiden vammaispalvelut asettavat näyttökynnyksen tuen tarpeesta niin korkealle, ettei kukaan sähköherkkä ole voinut tätä kynnystä vielä ylittää. Näin on päädytty kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa sähköherkkä tulee syrjityksi vammansa laadun perusteella ja on epätasa-arvoisessa asemassa muihin vammaisryhmiin nähden.
Sähköherkkyyssäätiön tavoitteena on, että sähköherkkä voi toimintakykynsä alentumisen perusteella saada palvelutarpeensa arvioitua ja nauttia vammaispalvelulain mukaisia oikeuksia ilman vamman laadusta johtuvaa syrjintää.