Oirekuva ja tyypillinen taudinkulku
Oireiden kirjo ja vakavuusaste vaihtelevat yksilöllisesti. Lievimmillään sähköherkkyys voi ilmetä esimerkiksi päänsärkynä matkapuhelinta käytettäessä. Vaikea-asteisessa sähköherkkyydessä oirekuva painottuu neurologisiin oireisiin ja oireilua aiheuttaa sekä matalataajuinen että radiotaajuinen sähkömagneettinen säteily. Yleensä sähköherkkyys ilmenee lievänä tai keskivaikeana. Vaikea-asteista sähköherkkyyttä esiintyy WHO:n mukaan kymmenellä prosentilla sähköherkistä.
Sähköherkkyyteen kuuluu usein kolme vaihetta: aika ennen sähköherkkyyden puhkeamista, akuuttivaihe sekä akuuttijakson jälkeinen aika. Sähköherkkyysoireilu on alkuun usein vain ajoittaista. Alkuvaiheessa oireilua aiheuttavat langattomat laitteet, kuten matkapuhelimet ja tietokoneet, sekä laajalla spektrillä säteilevät valonlähteet kuten loisteputket.
Sähköherkkyyteen liittyviä yleisoireita esiintyy koko väestöllä, mutta sähköherkkyydessä ilmenevä oireiden yhdistelmä ei ole osa mitään muuta jo tunnettua oireyhtymää.
Sähköherkkyyteen liittyviä yleisoireita esiintyy koko väestöllä, mutta sähköherkkyydessä ilmenevä oireiden yhdistelmä ei ole osa mitään muuta jo tunnettua oireyhtymää.
Toipumisen kannalta huonoin mahdollinen ratkaisu on sinnittely ympäristössä, jossa oireet ovat koko ajan päällä. Sinnittely edistää sähköherkkyyden muuttumista krooniseksi vaivaksi.
Akuuttivaiheessa oireilu leviää usein moniin eri altistelähteisiin. Langattoman teknologian lisäksi akuutisti sähköherkällä on yleisesti ongelmia myös mikroaaltouunia käyttäessä tai televisioita katsellessa. Sairauden ollessa vaikea osa sähköherkistä reagoi tavanomaisiin kodinkoneisiin, kuten esimerkiksi astian- ja pyykinpesukoneeseen tai lähellä olevaan jääkaappiin. Akuutissa vaiheessa oireet helpottuvat ja loppuvat nopeasti, kun altistuminen sähkömagneettisille kentille vähenee. Akuutin vaiheen tavallisesta kestosta ei ole olemassa tieteellistä tutkimusnäyttöä, mutta käytännössä ilmenneiden tapausten perusteella voi arvioida, että akuuttijakso kestää keskimäärin korkeintaan vuoden verran.
Akuutin vaiheen jälkeen reagointia aiheuttavien altisteiden kirjo muuttuu. Langattomiin verkkoihin liittyvä oireilu usein vahvistuu, mutta esimerkiksi tietokoneen ja kodinkoneiden, kuten pölynimurin, jääkaapin ja pesukoneen käyttö helpottuvat huomattavasti. Akuutin vaiheen jälkeen aiempi altisteen ja reagoinnin kiinteä yhteys heikkenee tai jopa katoaa kokonaan. Osa oireista voi jäädä päälle, ilmetä satunnaisesti tai viiveellä.
Sähköherkkyysoireita voi uudelleen provosoida altistuminen muille ympäristötekijöille, esimerkiksi kemikaaleille tai homeille; sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvä oirehdinta saattaa silloin jälleen vahvistua.
Toipumisen kannalta huonoin mahdollinen ratkaisu on sinnittely ympäristössä, jossa oireet ovat koko ajan päällä. Sinnittely edistää sähköherkkyyden muuttumista krooniseksi vaivaksi.