Usein kysyttyjä kysymyksiä

Säätiön palvelut ovat sähköherkille maksuttomia. Niiden tarkoitus on auttaa ja tukea sähköherkkiä, eikä säätiö veloita niistä.

Monet sähköherkät kertovat, että he käyvät hammashoidossa biohammaslääkäreillä, jotka eivät käytä hammastäytteitä ja materiaaleja, joiden terveyshaitoista on saatu viitteitä tutkimuksissa. Biohammaslääkärit osaavat poistaa myös vanhat amalgaamipaikat hallitusti siten, että potilas ei altistu tarpeettomasti amalgaamipaikoista vapautuvalle elohopealle. Biohammaslääkäreillä on yleensä paljon kokemusta ympäristöherkkien hammashoidosta.

Sähköherkkyyssäätiön tietoon ei ole toistaiseksi tullut ainuttakaan tapausta, jossa henkilö olisi saanut sosiaaliturvaa pelkästään sähköherkkyyden tai sen aiheuttaman toimintakyvyn alentumisen takia.

Sähköherkille sopivia ovat sellaiset asuinympäristöt, joissa kokonaiskuormitus sähkömagneettisille kentille pysyy mahdollisimman alhaisena.

Omakotitaloasuminen on hyvä vaihtoehto, jos talon sähköjärjestelmä ei muodosta voimakkaita matalataajuisia sähkö- tai magneettikenttiä. Myös rivitaloasuminen soveltuu sähköherkille usein.

Kerrostaloissa sähköherkän ei yleensä kannata muuttaa alimpaan asuinkerrokseen, koska siellä tyypillisesti on muuta taloa voimakkaampia magneettikenttiä. Toisaalta ylimpien kerrosten asunnot ovat usein samalla tasolla kuin matkaviestintukiasemien lähettimet. Kerrostaloissa sähköherkille parhaimmat asunnot sijaitsevat usein 3. tai 4. kerroksessa ja sisäpihan suojassa.

Sähköherkkyyssäätiöllä on tiedossa kolme erilaista ratkaisua, jotka ovat vähentäneet asunnon sähköjärjestelmän tuottamia oireita joillakuilla sähköherkillä. Ensimmäinen on nykyisten säädösten mukainen oikein maadoitettu TN-S-järjestelmä, jossa on tavallinen 230 voltin verkkosähkö ja maadoitetut sähköjohdot ja pistorasiat kaikkialla. Kiinteistön sähköjärjestelmä maadoitetaan tontilla esimerkiksi kaivamalla 20 metriä kuparia maahan.

Toinen ratkaisu on suojattu sähköjärjestelmä, joka antaa TN-S-järjestelmää paremman suojauksen sähköjärjestelmästä tulevaa säteilyä vastaan. Sen lisäksi, että suojattu sähköjärjestelmä on täysin maadoitettu, se rakennetaan suojatuista kaapeleista. Siinä voidaan käyttää myös johtavia pisto- ja jakorasioita tavallisten sijasta. Olennaista on, että suojatussa kaapelissa on johtava suojavaippa, joka voidaan maadoittaa.

Kolmas ratkaisu on tasavirtajärjestelmä, esimerkiksi 12 voltin akkuihin perustuva. Tasavirrasta ei tule juurikaan säteilyä. Asunnon sähkölaitteiden olisi hyvä silloin olla myös 12 voltin tasavirralla toimivia, koska muuten ylimääräiset muuntajat voivat aiheuttaa merkittävääkin säteilyä.

Tyypillisesti sähköpääkeskus tai talomuuntamo on sijoitettu kerrostalon ensimmäiseen tai kellarikerrokseen. Käytännössä on havaittu, että sähköherkän ei kannata muuttaa asuntoon, jos suoraan alapuolella on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Sähköherkälle ei myöskään sovellu sellainen asunto, jonka jonkin seinän takana on sähköpääkeskus tai talomuuntamo. Asunnon välittömässä läheisyydessä sijaitseva sähköpääkeskus tai muuntamo tyypillisesti tuottaa matalataajuisia sähkö- ja magneettikenttiä, joiden vaimentaminen on hyvin vaikeaa.

Suomessa on siirrytty etäluettaviin sähkömittareihin ja suurin osa sähkömittareista on etäluettavia. Päältäpäin sähkömittarista on vaikea sanoa, millaista tiedonsiirtotekniikkaa se käyttää. Ainoa keino selvittää se on ottaa muistiin mittarin merkki ja malli ja kysyä sähköyhtiöltä tai etsiä tieto muualta. Etäluettavat sähkömittarit säteilevät, kun ne siirtävät tietoja sähköyhtiölle. Tiedonsiirto voidaan tehdä joko langallisesti tai langattomasti.

Langaton tiedonsiirto käyttää samaa tekniikka kuin puhelimet. Vanhemmat langattomasti etäluettavat sähkömittarit käyttävät GSM- eli 2G-järjestelmän tekstiviestejä tietojen lähettämiseen. Ne lähettävät kulutustiedot tyypillisesti kerran vuorokaudessa. Tietojen lähetystiheys riippuu sähkömittarin mallista ja sähköyhtiön säädöistä. Säteilyn määrän pitäisi olla verrannollinen vanhaan GSM-puhelimeen, jolla lähetetään tekstiviesti.

Langattomasti etäluettavia sähkömittareita ollaan vaihtamassa uudempiin 4G-teknologiaa käyttäviin sähkömittareihin, koska 2G-verkkoja ollaan vähitellen lopettamassa. Samalla sähkömittareihin tulee uusien sähkönkulutuksen reaaliaikaisen seurannan vaatimusten mukainen kulutuksen seuranta 15 minuutin välein. Uudet sähkömittarit voivat siis lähettää kulutustietoja 15 minuutin välein. Mittarin tuottama säteily vastaisi silloin älypuhelinta, joka lähettää mobiilidataa kerran 15 minuutissa. 

Langallinen tiedonsiirto on toteutettu yleensä PLC-tekniikalla. Siinä sähkömittari on yhteydessä sähköyhtiöön sähköverkon kautta. Sähkömittarin tiedot lähetetään sähköjohtoja pitkin PLC-taajuuksille koodattuna. Lähettäminen ilmenee varsinaisessa sähköverkossa likaisena sähkönä, joka voi säteillä sähköjohdoista ympäristöön, ja se saattaa jopa häiritä muita sähkölaitteita.

Yksiselitteistä vastausta turvallisesta etäisyydestä ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse maakaapeli että ympäristö, varsinkin maakaapelia ympäröivä aines. Suurin osa maahan kaivetuista kaapeleista on tavallisia ulkosähköjohtoja, joissa kulkee normaali verkkovirta. Nämä kaapelit eivät yleensä säteile merkittävästi. Vain korkeajännitteiset (20 kV ja yli) maakaapelit säteilevät jonkin matkaa maan pinnalla. Testatessa hyvällä mittarilla erään korkeajännitteisen maakaapelin aiheuttama säteily ei enää erottunut yleisestä taustasäteilystä 50 metrin etäisyydellä.

Yksiselitteistä vastausta turvallisuudesta ei voi antaa. Säteilyn etenemiseen vaikuttaa sekä itse voimalinja että ympäristö. Kohtuullisella varmuudella voitaneen sanoa, että 400 metrin päässä voimalinjan aiheuttamaa säteilyä ei erota yleisestä taustasäteilystä.

Tärkeintä on valita sellainen kannettava tietokone, jossa on maadoitetulla pistokkeella varustettu virtajohto. Liitä kannettavasi virtajohdon maadoitettu pistoke aina vain maadoitettuun pistorasiaan. Kannettavan tietokoneen maadoittuminen on tärkeää, koska se vähentää matalataajuista sähkökenttää, joka usein provosoi oireita.

Sähköherkkyyssäätiö on tutkinut nykyisin myynnissä olevia Smart TV -laitteita, joita kutsutaan myös älytelevisioiksi ja hybriditelevisioiksi. Smart TV:ssä on sisäänrakennettu langaton internetyhteys, jota ei yleensä pysty laittamaan pois päältä, vaikka television liittäisi esimerkiksi kaapelitelevisioverkkoon. Smart TV:n langaton verkkoyhteys on siis päällä aina, kun laite on kytkettynä verkkovirtaan. Sähköherkän on hyvä suosia vanhoja perinteisiä taulutelevisioita, joissa ei ole älyominaisuutta.

Voisi kuvitella, että pieni televisio tuottaa vähemmän sähkömagneettista säteilyä kuin suuri. Käytännössä sähköherkän kannattaa kuitenkin hankkia suurehko televisio, jotta sitä voi katsoa kauempaa kuin pientä. Sähkömagneettiset kentät vaimentuvat etäisyyden kasvaessa. Siksi ratkaisevaa ei ole television tuumakoko vaan mahdollisuus katsella televisiota tavallista kauempaa.

Monet sähköherkät eivät pysty käyttämään induktioliettä, koska se tuottaa voimakkaan muuttuvan magneettikentän. Vastaava pulma voi olla myös keraamisen lieden käytössä. Paras valinta on kaasuliesi tai perinteinen sähköliesi, jossa on valurautalevyt.

Mikroaaltouuni säteilee sekä matalataajuista että radiotaajuista sähkömagneettista säteilyä, kun se on päällä ja sillä lämmitetään ruokaa. Koska mikro säteilee molempia säteilytyyppejä melko voimakkaasti, sen käyttö voi olla sopimatonta sähköherkälle. Toisaalta mikroa käytetään tyypillisesti vain vähän aikaa kerrallaan, mikä pitää kokonaisaltistuksen kohtuullisen pienenä.

Matalataajuinen magneettikenttä on erityisen voimakas mikron vieressä, mutta se vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Noin 2 metrin päässä mikron tuottamaa magneettikenttää ei pitäisi pystyä enää juuri erottamaan taustasäteilystä. Matalataajuinen sähkökenttä vaimenee saman tapaisesti.

Mikroaaltouuni lämmittää ruokaa voimakkaalla radiotaajuisella 2450 MHz:n sähkömagneettisella säteilyllä. Osa säteilystä myös vuotaa mikrosta ulos. Standardeissa (ICNIRP, CENELEC) mikroille on sallittu enintään 50 W/m2 säteilytehotiheys 5 cm:n päässä mikrosta. Tällaisessa huonoimmassa tapauksessa Sähköherkkyyssäätiön määrittelemän tavanomaisen säteilyn ylärajan 1 mW/m2 alle päästäkseen käyttäjän tulisi olla noin 11 metrin päässä mikrosta, jos tila on avoin. Seinät ja muut rakenteet vaimentavat säteilyä yleensä nopeammin. Nyrkkisääntönä voisikin pitää, että samassa huoneessa, jossa mikro on, altistuu tavanomaista voimakkaammalle radiotaajuiselle säteilylle, kun mikroa käytetään.

Mikroaaltouunin säteily riippuu mikron mallista, lämmitystehosta, lämmitettävän ruuan määrästä sekä mikron iästä ja kunnosta, eritoten etuluukun tiiviydestä. Tarkkaa turvaetäisyyttä on siten vaikea antaa. Ihan mikron vieressä, alle 2 metrin päässä, ei kannata oleskella, kun se on päällä. Mielellään ei edes samassa huoneessa, mutta toisaalta päällä olevaa mikroa ei saa jättää valvomattakaan.

Kyllä. Pöytätuuletin säteilee matalataajuisia sähkö- ja magneettikenttiä, kuten muutkin sähkölaitteet. Pöytätuulettimen säteilemät sähkö- ja magneettikentät voivat olla hyvin voimakkaat pöytätuulettimen vieressä, koska tuuletin toimii sähkömoottorilla, joka tarvitsee sähkö- ja magneettikentän toimiakseen.

Kansainvälisissä nettikaupoissa on tarjoilla laaja valikoima erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia kankaita ja vaatteita, jotka valmistajan lupauksen mukaan vaimentavat sähkömagneettisia kenttiä. Sähköherkkyyssäätiön tietoon ei ole vielä tullut yhtään tapausta, jossa suojakangas tai -vaate ei olisi täyttänyt valmistajan lupaamia ominaisuuksia. Tyypillisesti puuvilla- tai keinokuitukankaan sekaan on kudottu seitinohutta kupari- tai hopealankaa, joka todella vaimentaa radiotaajuista säteilyä. Suojakankaita ja -vaatteita tulee pestä ja säilyttää valmistajan ohjeiden mukaan. Esimerkiksi kuparia sisältävät kankaat voivat värjäytyä, jos ne joutuvat tekemisiin kosteuden kanssa.

Monet suojakankaiden valmistajat ovat ilmoittaneet materiaalin radiotaajuisen säteilyn vaimennuskyvyn desibeleinä tietyllä taajuusalueella. Osa kankaista on sähköä johtavia, ja ne vähentävät maadoitettuna matalataajuista sähkökenttää. Jos kankaan voi maadoittaa, siitä on yleensä kerrottu erikseen.

Valmistajat ilmoittavat tavallisesti tuotteensa maksimaalisen vaimennuskyvyn optimaalisissa laboratorio-olosuhteissa. Käytännön tilanteissa ei yleensä saavuteta yhtä hyvää vaimennusta kuin laboratoriossa. Tämä johtuu siitä, että käytännössä suojaverhon tai vaatteen vaimennuskykyyn vaikuttavat monet eri seikat, kuten säteilyn tulosuunta ja verhon koko. Samoin radiotaajuiselta säteilyltä suojaavat vaatteet peittävät vain osan vartaloa, mikä vähentää merkittävästi suojauksen tehoa.

Suojakankaita ja -vaatteita ostettaessa on syytä tutustua perusteellisesti valmistajan lupauksiin ja noudattaa ostoksia tehdessä tervettä varovaisuutta.

Sähköherkkyyssäätiö ei suosittele säteilyltä suojaavien pussien käyttöä älypuhelinten tai modeemien kanssa. Älypuhelimet tarvitsevat säteilyä toimiakseen, ja jos suojapussi toimii erittäin hyvin ja estää kaiken säteilyn, älypuhelin ei toimi, kun se on suojapussissa. Yhtä hyvin älypuhelin voisi silloin olla kiinni.

Jos suojapussi vaimentaa säteilyä vain osittain, älypuhelin nostaa lähetystehoaan, jotta sen tarvitsema säteily pääsee suojapussin läpi. Älypuhelin voi siis säteillä suojapussissa paljon enemmän kuin ilman suojapussia. Ja lisäksi, kun älypuhelin nostaa lähetystehoaan, se samalla lämpenee enemmän kuin tavallisesti. Lämpeneminen saattaa olla ongelma, esimerkiksi vioittaa puhelinta, jos suojapussi ei päästä älypuhelimen tuottamaa lämpöä riittävästi ulos.

Älypuhelimen kohtuullinen, tarpeen mukainen käyttö suojaa älypuhelimen säteilyltä paremmin kuin suojapussi. Jos kytket älypuhelimesta mobiilidatan, wifin ja bluetoothin pois päältä, kun et tarvitse niitä, älypuhelin säteilee vain, kun sillä soitetaan tai kun siihen soitetaan. Kun älypuhelimella ei puhuta, se ei säteile, jos mobiilidata, wifi ja bluetooth ovat pois päältä.

Useimmissa puhelimissa langattomat yhteydet voi katkaista kytkemällä lentotilan päälle, mutta silloin puhelutkaan eivät toimi. Kaikissa puhelimissa lentotilaan laittaminen ei edes kytke kaikkia langattomia yhteyksiä pois päältä. Varmempaa on kytkeä mobiilidata, wifi ja bluetooth pois päältä jokainen erikseen puhelimen asetuksista. Ne voi laittaa päälle, kun niitä tarvitaan ja sitten taas kytkeä pois päältä, kun tarve lakkaa. Jos lisäksi puhelimessa puhuessasi joko käytät langallisia hands-free -kuulokkeita tai pidät puhelinta kauempana itsestäsi, esimerkiksi pöydällä, ja käytät kaiutintoimintoa, saat puhelimesta mahdollisimman vähän säteilyä puhelun aikanakin.

Modeemiin pätevät samat asiat. Modeemin radiotaajuisen säteilyn tuottaa wifi-lähetin. Jos modeemin laittaa suojapussiin, wifi ei ehkä enää toimi. Modeemi voi myös lämmetä liian kuumaksi suojapussissa. Suojapussia parempi vaihtoehto on kytkeä wifi modeemista pois päältä ja käyttää vain langallisia ethernet-yhteyksiä modeemin ja laitteiden välillä. Jos kuitenkin täytyy tai haluaa käyttää wifiä, modeemi kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa sen läheisyydessä ei oleskella, eli johonkin vähän syrjäisempään paikkaan asunnossa. Etäisyys auttaa säteilyn vähentämisessä, ja jo parin metrin etäisyys modeemiin voi pudottaa siitä saatavaa säteilyä valtavasti.

Sinällään suojapussit, joita olemme testanneet, ovat vaimentaneet säteilyä luvatun mukaisesti. Vaimennuksen hyöty on kyseenalaista. Jos suojapussi vaimentaa hyvin, suojapussissa oleva langaton laite toimii huonosti ja säteilee ja lämpenee turhaan. Suojapussia parempi vaihtoehto on laittaa langaton laite pois päältä, kun sitä ei tarvitse.

Useimmissa android-puhelimissa voi. Siihen tarvitsee vain hankkia USB OTG (On The Go) -adapteri. Adapterin kautta näppäimistön voi liittää puhelimeen ja näppäimistön pitäisi toimia ilman sen kummempaa asetusten muuttamista. Myös hiiri toimii USB OTG -adapterin kautta.

Katso esitys Millainen on tukiasema.

Makuuhuoneessani on 5 V/m (noin 66 000 μW/m2) vahvuinen radiotaajuinen kenttä, joka aiheutuu läheisestä, kotiani kohti suunnatusta matkaviestintukiasemasta. Salliiko Suomen lainsäädäntö todella sen?

Kyllä valitettavasti sallii. Suomen lainsäädäntö sallii taajuudesta riippuen jopa 61 V/m (10 000 000 μW/m2) vahvuisen radiotaajuisen kentän.

Kansalaisen mahdollisuus saada tukiasema-asennus poistetuksi lain nojalla on käytännössä rajallinen ainakin toistaiseksi, sillä tukiasemien sijoittelua koskeva viranomaisohjeistus on hyvin sallivaa.

Katso esitys Maadoitettu-pistoke.

5G on tähän mennessä uusin matkapuhelinjärjestelmä, jolla on saatu lisää nopeutta ja kapasiteettia matkapuhelinverkkoihin. Se on rakennettu aikaisempien verkkojen (2G, 3G, 4G) päälle ja tilalle. Suomessa 3G on jo lakkautettu ja 2G lakkautetaan näillä näkymin vuonna 2029. Niiden taajuudet annetaan 4G- ja 5G-käyttöön.

Nopeutta ja kapasiteettia saadaan lisättyä useilla uusilla teknisillä ratkaisulla kuten uudella koodausmenetelmällä ja joustavalla verkon rakenteella. Suuri muutos tulee taajuuskaistojen lisäämisellä. 5G:ssä tulee olemaan maailmanlaajuisesti useita taajuuskaistoja, joista matalimmat ovat 600 MHz:n alueella ja korkeimmat 50 GHz:n alueella. Suomessa on vuoden 2019 alussa aloitettu 3 500 MHz:n taajuuskaistalla ja kesällä 2020 operaattorit saivat toimiluvat myös 26 GHz:n alueelle. 26 GHz:n alue ei ole vielä laajassa kaupallisessa käytössä.

Käyttäjälle 5G on samanlainen kuin aiemmatkin matkapuhelinverkot, vain paljon nopeampi. Nopeus ja suuri kapasiteetti mahdollistavat uusien sovellusten laajamittaisen käytön. Puhutuimpia niistä ovat esineiden internet (IoT), älykkäät rakennukset, koneet ja laitteet, etäyhteydet, virtuaalitodellisuus, itseohjautuvat autot sekä satelliittipuhelut. Kaikki nämä sovellukset ovat jo jollain lailla olemassa, ja niiden toteutukseen on kilpailevia tekniikoita. Vain aika näyttää, mitkä sovelluksista otetaan käyttöön, mitkä katoavat ja mitkä toteutetaan jollain muulla tekniikalla kuin 5G:llä.

Huomautettakoon, että Wifi 5G tarkoittaa Wifiä, joka toimii 5 GHz:n taajuusalueella. Se ei liity mitenkään 5G-matkapuhelinverkkoon.

Sähkömagneettista säteilyä mittaavan mittarin taajuusalueen tulee sisältää 5G:n taajuudet, jotta se voisi mitata sitä. Suomessa 1.1.2019 käyttöön otetut taajuudet ovat 3 410 MHz–3 800 MHz, jotka mittarin taajuusalueen tulee siis kattaa. Sähköherkkyyssäätiön käytössä olevista mittareista Cornet ED88TPlus ja Aaronia HF60101 pystyvät mittaamaan 5G:tä, Gigahertz HFE35C ei.

Suomessa 1.1.2019 käyttöön otetulta, 3 500 MHz:n taajuusalueella toimivalta 5G:ltä voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin matkapuhelinverkoilta: välttää (5G-)älypuhelimen käyttöä tai ainakin kytkeä sen mobiilidata pois päältä, välttää kaupunkien keskustoja ja muita ruuhkaisia paikkoja sekä käyttää suojaverhoja. Osa sähköherkistä kertoo, että he ovat saaneet apua radiotaajuiselta säteilyltä suojaavista vaatteista.

Myöhemmin, jos 5G-toiminnallisuus asennetaan esimerkiksi kodinkoneisiin, kannattaa etsiä sellaisia malleja, joista 5G-toiminnon saa kytketyksi pois päältä.

Radiotaajuiselta säteilyltä suojautumiseen käytetyn suojaverhon vaimennus riippuu säteilyn taajuudesta. Suojaverho suojaa 5G:ltä lähes yhtä hyvin kuin 4G:ltä. 5G:n Suomessa käyttämä 3 500 MHz:n taajuusalue on niin lähellä 4G:n käyttämää 2 600 MHz:n taajuusaluetta, että vaimennuksessa ei ole suurta eroa. Esimerkiksi Sähköherkkyyssäätiön apuvälinelainaamon valikoimassa olevan Yshieldin Voile-verhon vaimennus on GSM900:lla 38 dB, 4G:llä 30 dB ja 5G:llä 27 dB. Eri suojaverholaadut vaimentavat kuitenkin eri määrin. Valmistajilta voi pyytää lisätietoja.

5G on käytössä nykyään muillakin taajuusalueilla (700 MHz, 2100 MHz ja 2600 MHz). Niillä suojaverhon vaimennus on samansuuruinen kuin muillakin samaa taajuutta käyttävillä teknologioilla. 26 GHz:n millimetriaaltoalue, joka ei vielä ole laajasti käytössä, ei todennäköisesti pääse sisätiloihin voimakkaana.

Suojaukset, kuten verhot ja maalit, toimivat molempiin suuntiin, eli ne heijastavat RF-säteilyn takaisin niin sisään kuin uloskin päin. Siinä mielessä voidaan ajatella, että esimerkiksi vastakkaisille seinille laitettujen suojaverhojen välissä RF-säteily heijastuisi edestakaisin. Jossain määrin niin käykin, mutta RF-säteily ei kuitenkaan kerry eikä varastoidu, oli suojaus millainen tahansa, eikä sitä tarvitse erikseen saada ulos. Säteily sisällä loppuu samalla hetkellä, kun säteilyn tulo sisään loppuu.

Väärään paikkaan laitettu suojaus voi nostaa paikallisesti säteilyn tehotiheyttä ja kentänvoimakkuutta. Suojauksesta heijastunut säteily summautuu alkuperäiseen säteilyyn, ja niin syntyy uusi, mahdollisesti alkuperäistä korkeampi säteilyn tasapainotila. Vastaava tasapainotila syntyy, vaikka heijastavia pintoja olisi useita. Säteily ei siis jää poukkoilemaan suojausten väliin eikä kerry huoneeseen. Heijastukset vain lasketaan yhteen, mistä saadaan uusi tehotiheyden taso. Kun alkuperäinen säteily loppuu, myös heijastukset loppuvat ja säteily katoaa.

Sähkömagneettisia kenttiä mittaavat Cornet-mittarit on suunniteltu kuluttajille, eikä niitä ole tarkoitettu ammattikäyttöön. Valmistajan niille lupaama tarkkuus ei ole erityisen suuri, joten mittarit ovat yksilöitä, joiden mittaustarkkuus saattaa vaihdella. Hyödyllisintä on mitata yhdellä mittarilla ja verrata tuloksia samalla mittarilla aiemmin saatuihin tuloksiin.

Sähkömagneettisen säteilyn aaltoluonteeseen kuuluvat aallonhuiput ja aallonpohjat. RF-taajuuksilla aallonhuippu voi vaihtua aallonpohjaksi muutaman senttimetrin matkalla, jolloin myös kentänvoimakkuus muuttuu. Aallonhuipun kohdalla oleva mittari näyttää suurempaa lukemaa kuin aallonpohjan kohdalla oleva mittari.

Jos kaksi Cornet-mittaria on vierekkäin, toinen niistä on toisen mittausantennin edessä ja se voi vaikuttaa mittaustulokseen.

Kyllä vain! Kiinteän nettiyhteyden kytkeminen älypuhelimeen onnistuu ethernet-kaapelin ja sovittimen avulla useimmissa puhelimissa. Me olemme kokeilleet langallista nettiä OnePlus 8 Pro ja Samsung Galaxy A6 -puhelimilla, ja niillä langallinen netti toimii.

Sovittimessa on hyvä olla OTG (On-The-Go) mainita, joka tarkoittaa, että sovitin toimii Android-puhelimissa ja -tableteissa. Luonnollisesti kännykänkin täytyy silloin olla Android-pohjainen. Kokemuksemme mukaan sovitin kuitenkin toimii useimmiten, vaikka OTG-mainintaa ei olisikaan.

Sovittimessa täytyy olla myös sama USB-liitin kuin kännykässä. Nykyään yleisin liitintyyppi on USB-C. Sovitin olisi silloin (OTG) USB-C to Ethernet. Vanhemmissa puhelimissa on microUSB-liittimet, jolloin sovitin on microUSB to Ethernet. Applella toimivat Applen omat sovittimet.

Langallinen nettiyhteys on hyvä keino vähentää puhelimen tuottamaa radiotaajuista säteilyä. Puhelimen voi nimittäin laittaa lentotilaan ja käyttää silti nettiä, myös esimerkiksi nettipohjaisiin puheluihin kuten WhatsApp-puheluihin ja muihin sovelluksiin. Tavallisia puheluita varten lentotila täytyy toki purkaa.

Myös useat tabletit voi liittää langallisesti nettiin samalla tavalla kuin kännykän. Kaikissa se ei onnistu, mutta jos tulee ostaneeksi sellaisen tabletin, jota ei saa liitetyksi langallisesti nettiin, sen voi usein vaihtaa toiseen malliin ja kokeilla sillä.

Kun kuuluvuus on heikko, matkapuhelimet lähettävät suuremmalla teholla. Voi siis joskus olla edullista laittaa langaton reititin päälle ja käyttää kännykkää reitittimen kautta, jolloin matkapuhelimen tehon pitäisi olla pienempi. Ainakin, jos matkapuhelimia käytetään koko ajan videoiden katseluun tai muuhun vastaavaan, reititin voi olla parempi valinta. Muulloin langaton reititin kannattaa kytkeä pois päältä, jos mahdollista.

Vielä parempi vaihtoehto on liittää kännykkä langallisesti reitittimeen. Siihen tarvitaan puhelinmalliin sopiva ethernet-adapteri. Adapterin kytkemisen jälkeen puhelimen nettiyhteys toimii langallisesti. Puhelin kannattaa laittaa lentotilaan, jotta se ei käytä vahingossakaan langattomia yhteyksiä.

Harhavirta syntyy, kun osa sähköjohtojen paluuvirrasta johtuu maahan eikä nollajohtimeen – se siis kulkee väärää reittiä. Sähkövirtojen epäsymmetriasta syntyy ylimääräinen magneettikenttä, joka vaimenee hitaasti suhteessa etäisyyteen ja lisää kodin taustamagneettikenttää. Taustamagneettikentällä tässä tarkoitetaan magneettikenttää, joka on aina läsnä suhteellisen tasaisesti joka puolella kotia erotuksena koneiden ja laitteiden tuottamista magneettikentistä niiden vieressä. Harhavirran synnyttämä magneettikenttä on sähköverkon 50 Hz taajuista magneettikenttää. Harhavirran aiheuttaman magneettikentän näkee esimerkiksi Cornet ED88TPlus -mittarilla, mutta ainoastaan osana kokonaismagneettikenttää. Harhavirran osuutta ei voi erottaa muusta sähköverkon tuottamasta magneettikentästä mittarilla.

Likainen sähkö ei ole tarkkaan määritelty termi. Se tarkoittaa kaikkea sähköverkkoon tullutta sähköä, joka ei ole puhdasta 50 Hz siniaaltoa. Sen taajuus voi silloin olla mitä tahansa 50 Hz:stä ylöspäin. Usein viitataan kuitenkin vain kHz-alueeseen eli noin 2 kHz–400 kHz. Sähköverkkoon syntyy puhtaan siniaallon lisäksi ei-toivottuja transientteja ja harmonisia yliaaltoja epätasaisen kuorman vaikutuksesta. Transientti on nopea muutos sähkön otossa esimerkiksi, kun kone laitetaan päälle tai pois päältä. Harmonisia yliaaltoja tulee, kun laitteen ottama sähkö ei ole sinimuotoista vaan epätasaisempaa. Esimerkiksi useissa virtalähteissä ja latureissa käytetty hakkuritekniikka tuottaa harmonisia yliaaltoja. Likainen sähkö voi levitä sähköverkossa melko kauaskin lähteestään. Sähköjohdoista likainen sähkö voi säteillä ympäristöön.

Likaisen sähkön mittaaminen ei onnistu kovinkaan hyvin sellaisilla perusmittareilla kuin Gigahertz ME 3830B ja Cornet ED88TPlus, jotka mittaavat kentänvoimakkuutta. Sinimuotoisen 50 Hz:n verkkosähkön kentänvoimakkuus on yleensä paljon suurempi kuin likaisen sähkön kentänvoimakkuus. Koska perusmittarit antavat vain yhden luvun tulokseksi (summa koko taajuusalueelta), likaisen sähkön osuus jää siten verkkosähkön peittoon, eikä siitä voi sanoa oikein mitään. Likaisen sähkön mittaamiseen tarvitaan joko spektrianalysaattori, oskilloskooppi tai muu mittari, jolla taajuusalueen saa rajatuksi vain likaisen sähkön alueelle.

Henkilöauton moottori ja elektroniikkalaitteet tuottavat eritaajuisia sähkömagneettisia kenttiä. Tavallista on, että sähköherkkä saa oireita pitäessään kiinni ohjauspyörästä. Toinen yleinen oireiden aiheuttaja on kuljettajan ja etupenkillä matkustavan jalkatilojen matalataajuinen magneettikenttä. Hyvä nyrkkisääntö auton hankintaan on, että vanha auto on usein sähköherkälle parempi kuin uudehko. Uusissa autoissa on paljon elektroniikkaa, joka tuottaa myös radiotaajuista säteilyä. Siksi sähköherkät suosivat automalleja, joissa on mahdollisimman vähän elektroniikkaa.